Jenna Simula www.jennasimula.fi

Tarveharkinta on duunarin turva

Lähes kaikissa puolueissa Perussuomalaisia lukuun ottamatta tuntuu löytyvän halukkuutta luopua ulkomaista työvoimaa koskevasta tarveharkinnasta, vaikka Ruotsin lisäksi muut Euroopan maat eivät ole niin tehneet. Tarveharkinnasta luopumista perustellaan työvoimapulalla. Esimerkiksi korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia tarveharkinta ei koske tälläkään hetkellä, joten tosiasiassa tarveharkinnan poistolla avattaisiin siis ovet sellaiselle työvoimalle, jota Suomesta löytyy jo valmiiksi. Näin ollen tavan suomalainen duunari saisi kilpailla työpaikastaan ulkomaisen työvoiman kanssa. Ruotsissa nimittäin 60 % prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevasta työvoimasta työllistyy aloille, jossa joko ei ole työvoimapulaa tai on työvoiman ylitarjontaa. Maahan pidemmäksi aikaa jääneistä enää vain 12 prosenttia työskentelee aloilla, joilla on työvoimapulaa.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa työvoimaa säädellään tarveharkinnalla, jonka tarkoituksena on yksinkertaisuudessaan varmistaa, etteivät työlupaa hakevat henkilöt vie työpaikkoja, joihin löytyy työntekijöitä Suomesta jo valmiiksi. EU:n alueella työvoima voi liikkua jo tänäkin päivänä vapaasti, mistä huolimatta päättäjillä on kova tahto avata työmarkkinat Euroopan lisäksi myös koko muulle maailmalle.

Uskomattomimpien perusteluiden mukaan tarveharkinnan poistolla vähennettäisiin Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää, mikä kertoo valtavasta halusta avata rajat jopa täysin kouluttamattomalle elintasosiirtolaisten joukolle. On taloudellisesti kestämätöntä houkutella maahan ihmisiä, jotka rasittavat koulutusjärjestelmää, ja jotka tilastojen valossa pysyvät vuosikausienkin jälkeen nettosaajina eivätkä -maksajina. Ruotsissa tarveharkinnan poisto on johtanut siihen, että iso osa alun perin työn vuoksi maahan tulleista on hakenut sittemmin turvapaikkaa.

Ulkomaisen työvoiman hankkiminen ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa, jossa kaikelle työlle ei välttämättä löydy tekijöitä, vaikka työttömien reservi on maassamme suuri. Tarveharkinnan poistamisen sijasta on etsittävä ratkaisuja, jotta esimerkiksi muuttaminen maan sisällä olisi helpompaa, uudelleen kouluttautuminen houkuttelevampaa, etätyön mahdollisuudet parempia ja alun alkaenkin kouluttautuminen sellaisille aloille, joilla työllistyminen on hankalaa, vähentyisi.

Tarveharkinnan poisto on nähdäkseni vain yksi uusi keino avata rajat, luoda halpatyömarkkinat ja tuoda lisää ulkomaalaisia nauttimaan suomalaisen hyvinvointivaltion eduista. Valitettava tosiasia on, etteivät Suomen resurssit riitä tarjoamaan hyvinvointia, koulutusta ja sosiaalietuuksia koko maailmalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Työelämä ei enää koske minua, mutta kyllä lasten, nuorten ja työiässä olevien tulevaisuus jonkin verran pelottaa.

Tulevaisuudessa työt vähenevät, siis tarvitsemme vähemmän tekijöitä, ainakin näin on yleisesti väitetty. Suuri joukko ihmisiä jää työelämän ulkopuolelle elämään sosiaaliturvalla. Mitä enemmän työn ulkopuolella on ihmisiä, sen heikompi sosiaaliturva. Mikäli sosiaaliturva on hyvin heikko, tietää se levottomuuksia ja mellakoita.

Länsimaissa keskiluokka on harventunut - rikkaiden ja köyhien määrä on sen sijaan kasvanut. Yhteiskuntien toimivuus on yleensä perustunut keskiluokan työntekoon ja valmiuteen maksaa veroja. Eli mitä on odotettavissa mikäli keskiluokka kutistuu aina vain?

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Minulle on kerrottu universaalista kysynnän ja tarjonnan laista. Laki olettaa, että jokainen rationaalinen toimija pyrkii toimimaan omaksi parhaakseen ja että jos joku ei toimi omaksi parhaakseen, työmarkkinoiden tapauksessa pyri saamaan mahdollisimman halpaa työvoimaa tai mahdollisimman hyvää palkkaa, hän ei muuta yhtään mitään, ainoastaan häviää itse.

Joka tapauksessa, kysynnän ja tarjonnan lain mukaan jonkun hyödykkeen käydessä harvinaisemmaksi, sen hinta nousee. Jos kerran meillä on kova työvoimapula, sen pitäisi silloin tarkoittaa palkkojen nousemista. Oletteko huomanneet palkkojen nousevan? Itse olen kokenut, että esimerkiksi tietotekniikan DI-tutkinnolla ei saa edelleenkään töitä, vaikka Oulun yliopiston rehtori on puhunut IT-alan lisäkoulutuksen tarpeesta IT-alan työvoimapulan vuoksi. Siksi olisinkin taipuvainen uskomaan, että työvoimapulapuheet ja puheet tarveharkinnan poistamista ovat ainoastaan teollisuuden kysynnän ja tarjonnan lain mukaista rationaalista toimintaa, pyrkimystä saada työvoimaa jatkossa mahdollisimman halvalla.

Teollisuus ei kuitenkaan äänestä, palkansaaja äänestää. Tämän vuoksi palkansaajan kannalta rationaalista toimintaa on olla äänestämättä tahoja, jotka ajavat tarveharkinnan poistamista. Ymmärtääkseni Perussuomalaisten lisäksi myöskään Tähtiliike ei lämpene tarveharkinnan poistamiselle. Tähtiliike pyrkii myös laskemaan kiintiöpakolaisten määrää, mutta eroaa Perussuomalaisista siinä suhteessa, että ei halua laskea kehitysapua. Hädänalaisia tulee auttaa heidän kotimaassaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset